This is an example of a HTML caption with a link.
 
 

Historia

Saustila on maamme vanhimpia säteritiloja. Ensimmäiset säilyneet asiakirja-maininnat ovat vuodelta 1405 jolloin Saustilan isäntänä oli Rötker Ingesson. Saustilan omistajat ovat vaihtuneet lukuisia kertoja. Isäntinä ovat toimineet muun muassa Sten Sture, Naantalin nunnaluostari, Kustaa Vaasa, Mickelsson, Swart.

Swart oli merkittävä mies, hän palveli kuninkaan hovissa mm. Erik XIV:n hovimestarina. Saustila oli Swartin aikana kruunun ratsutila, ja tätä palvelua vastaan tila oli myös vapautettu veroista. Eräiden omistajanvaihdosten jälkeen Saustila siirtyi vuonna 1703 Kaarle XII:n henkivartijalle, majuri Anders Lindblomille. Hän joutui kuitenkin jättämään Saustilan päädyttyään Pultavan taistelun jälkeen Turkkiin. Tila jäi autioksi, koska tilan emäntäkin joutui pakenemaan, sillä venäläiset tekivät tuhojaan Sauvon pitäjässä.

Lindblom joutui myymään ränsistyneen Saustilan vuonna 1723 hovioikeusneuvos Lars Johan Ehrenmalmille. Tämä kauppa oli oikea onnenpotku Saustilalle, sillä Ehrenmalm teki merkittäviä uudistuksia tehden maatilasta kukoistavan mallitilan, jonka esimerkkiä seurattiin laajalti koko Ruotsi-Suomessa. L. J. Ehrenmalm oli aikansa tunnetuimpia hyötyajattelijoita. Hän teki Saustilassa rohkeita ja ennakkoluulottomia kokeiluja. Ehrenmalm kummastutti aikalaisiaan mm. kukkapenkeillään, mausteviljelmillä ja mehiläispesillään. Vihanneksia hän viljeli avomaan lisäksi myös kasvihuoneessa, jossa hän testasi eksoottisten lajien soveltuvuutta Suomen oloihin. Hän teki Saustilan myös tunnetuksi puutarhatilaksi, jonne hän perusti kaksi puutarhaa, joista toinen sai kasvaa "villinä" ja toinen oli ranskalaistyyppinen puutarha kujineen ja lehtimajoineen. Ehrenmalmien aikana, vuonna 1740 pystytettiin uusi kartanorakennus 1600-luvulla rakennettujen ja Isonvihan aikana vaurioituneiden rakennusten tilalle. Tulipalo kuitenkin tuhosi rakennuksen perusteellisesti vuonna 1796.

Ehrenmalmin jalanjäljillä jatkoi innokkaasti kapteeni Otto Reinhold Fock, joka sai Saustilan naimakauppojen yhteydessä vuonna 1806. Hän kehitti edelleen puutarhaa ja puistoa sekä rakennutti nykyisen, todennäköisesti C. L. Engelin piirtämän empiretyylisen päärakennuksen vuonna 1819. Rakennus lepää ikivanhojen, 1400-luvulta peräisin olevien maakellarien päällä. Saustilan omistaja vaihtui useasti 1800-luvulla, kunnes tilan sai vuonna 1909 haltuunsa majuri Gustaf Schauman. Schauman palautti kartanon taas mallitilojen joukkoon tekemällä lukuisia uudistuksia. Hän elvytti Ehrenmalmin aikaiset perinteet tehostamalla ja kehittämällä tilan maataloutta ja luomalla maanviljelylle uusia mahdollisuuksia erilaisilla koeviljelmillään. Schaumanin aikana tilan ykköstuotteena oli kumina.

Kartanorakennuksen ulkoasu oli säilynyt lähes entisellään. Pääsisäänkäynnin eteen oli rakennettu veranta eli "vilpola" ja parveke vuonna 1907.1920-luvulla Schauman uusi sisustuksen Turun kaupunginarkkitehti Bertel Jungin suunnitelmien mukaisesti. Morsiamen isä lahjoitti kartanoon arvokasta ruusupuuta, josta tehtiin salin lattia ja portaikko. Ruusupuinen portaikko panelointeineen on edelleen kuin uusi.

Saustilan osti itselleen Kankaisten vapaaherra Claes Aminoff vuonna 1937. Sotien jälkeen tilanomistajien oli luovutettava tietty osuus maistaan Karjalasta tulleille pakolaisille. Koska vapaaherra Aminoff itse asui Maskun Kankaisissa, antoi hän jakaa osuudet Saustilasta kahteen kertaan välttääkseen kotitilansa lohkomisen. Lähes viidenkymmenen vuoden tyhjillään olon jälkeen Saustilan kartanon osti vuonna 1985 Markku Näsänen.

Saustilan Kartano ympäristöineen on tärkeä osa upeaa kulttuuriperintöämme. Kartanorakennus edustaa arvokasta rakennushistoriaamme ja sen ympäristössä on säilynyt kosolti arvokasta perinnemaisemaa. Viimeisin lehti kartanon historiassa on kääntymässä nyt 2000-luvun alussa, kun Saustilan nykyinen omistaja on päättänyt palauttaa jälleen kerran Saustilan Kartanon palaksi elävää kulttuurihistoriaa.